Saemääristä on ristiriitaista tirtoa. www.climbingmtkinabalu.com:in mukaan monsuuni puhaltaa touko-heinäkuussa lounaasta ja loka-tammikuussa koillisesta. Kaikkein paras aika Kitabalulle kiipeämiseen on monsuunien välissä oleva jakso helmikuusta huhtikuuhun. Sabahin matkailusivuilla olevan taulukon mukaan Kota Kinabalussa sataa vähiten tammi-huhtikuussa ja kaikkein vähiten helmi-maaliskuussa, kuitenkin tekstissä sanotaan, että märkä kausi kestää lokakuusta maaliskuuhun ja kuivempi kausi huhtikuusta syyskuuhun. Weather and Climate sisältää samanlaisen taulukon. When to go Borneo ilmoittaa prhaaksi kaudeksi Kota Kinabalussa maalis-toukokuun ja elo-syyskuun ja Sabahin itäosassa maalis-syyskuun.
Vähiten tulkinnanvaraa on suoriin havaintoihin perustuvissa taulukoissa, joten helmi-maaliskuu on ilmeisesti vähäsateisin Kota Kinabalussa.
Alle kolmen kuukauden matkalle ei tarvita viisumia. Passin tulee olla voimassa 6 kuukautta matkan jälkeen.
Edullisimpien edestakaisten lentojen hinnat ovat noin 500 euroa/henkilö (kun tein muutaman haun, kaikki sivut alkoivat tulvia mainoksia halvoista lennoista). Kohtuuhintaisilla reiteillä on kaksi välilaskua. Ensimmäinen on jollain isolla kokoomakentällä, jälkimmäinen on useimmilla reiteillä Singaporessa tai Hongkongissa. Kokonaisaika Helsingin ja Kota Kinabalun välillä on noin vuorokausi.
Jet lag on pahempi menomatkalla, kannattaa hoitaa melatoniinilla.
Majoitus Kinabalun Laban Ratassa 3270 metrissä pitää varata jopa puoli vuotta etukäteen.
Joihinkin kohteisiin pääsee hyvin yhteiskuljetuksella, mutta henkilöauton vuokraaminen luultavasti kannattaa, koska tekee liikkumisen paljon joustavammaksi. Vuokraamo kanssa pitää etukäteen sopia, ketkä ajavat autoa, ja lisäkuljettajasta menee pieni maksu, mutta on järkevää sopia ajo-oikeus useammalle kuin yhdelle. Pieni lisämaksu vakuutuksen omavastuuosouuden minimoimisesta on myös järkevä.
EU-mallin mukainen ajokortti hyväksytään todennäköisesti. Kansainvälistä ajokorttia suositellaan.
Vasemalla puolella ajamiseen on aika helppo tottua, kun ensin muistaa käännöksissä kiinnittää erityistä huomita risteyksen jättämiseen. Enemmän häiritsee se, että auton hallintalaitteista on väärällä puolella (vilkku, lasinpyyhkimen kytkin, vaihdetanko). Vaihdetangon voi eliminoida valitsemalla automaattivaihteisen, jos valinnan varaa on.
Perusrokotuksia ovat jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotukset. A-hepatiittisuoja on suositeltava. Sisämaassa esiintyy malariaa, kaupungeissa ja rannikoilla ei. Suositus on, että estolääkitystä käytetään, jos sisämassa viivytään yli viikko. Koska hyttynen on aktiivinen öisin, altistus jää vähäiseksi.
Lääkkeet kannattaa ottaa mukaan alkuperäispakkauksissa. Nestemäisten lääkkeiden aitous on pyydettäessä todistettava turvatarkastuksessa.
Ulkoministeriön matkustustiedote varoittaa kidnappausriskistä Sabahin itärannikolla.
Kitabalu-vuoren huippu on 4095 metriä merenpinnasta. Vuoren rinteillä on erilaaisia kasvillisuusvyöhykkeitä. 1200 metriin asti kasvaa tavanomaista trooppista sdemetsää, jossa ylimmäksi nousevat 50-metriset dipterocarpukset. Hedelmäpuista mm. rambutaani ja mango ovat yleisiä. Saniaisia kasvaa kaikilla korkeuksilla. Vuorelta on tavattu 608 lajia, enemmän kuin koko Afrikasta. Ulkonäkö vaihtelee puumaiista päällyskasveihin. Maailan suurin sammal Dawsonia löytyy täältä. Orkideoiden lajimääräksi arvioidaan yli tuhat.
Alemmalla vuoristoyöhykkeellä 1200 metristä 2000 metriin on maailman monimuotoisin kannukasviesiintymä, 36 lajia. Isoin on Nepentes rajah, jonka kannu vetää neljä litraa.
Ylemmällä vuoristovyöhykkeellä 2200 metristä 3300 metriin hallitsevia ovat alppiruuset, joita on noin 50 lajia. Monilla on kirkkaanväriset kukat.
Ylimällä vyöhykkeellä matala puusto vaihtuu vuoristoniityksi. 3700 metrin yläpuolella vain harvat kasvit pystyvät tarttumaan valumavesien huuhtomille lähes paljaille kallioille. Vuoren huipulle on melko helppo kiivetä, mutta normaalikuntoiselta ihmiseltä se vie niin paljon aikaa, että vuoren rinteellä pitää yöpyä. Matka jatkuu kello kahdelta, ja huipulle saavutaan vähän ennen auringonnousua.
Raffelisioiden kukat ovat kasvikunnan suurimpia, noin metrin läpimittaisia. Pölyttäjinä toimivat raatokärpäset, ja sen vuoksi kukka tuoksuu mädäntyneltä lihalta. Kukan näkeminen ei ole varmaa, mutta puiston henkilökunta etsii avautuneita kukkia joka päivä ja neuvoo turistit kohteeseen.
Sademetsien latvusto on oma maailmansa. Monet eliölait elävätlatvustossa käymättä juuri kskaan maassa. Borneolla on useita latvustoon tehtyjä kävelypolkuja. Polut ovat korkealla ja ne ovat kapeita, joten kävely voi olla hiukan jännittävää.
Rannikolla puolet maisemista on veden alla, joten snorklaaminen kannattaa. Snorklausta voi harrastaa joko pinnalta käsin tai sukeltamalla muutaman metrin syvyyteen. Valokuvista tulee yleensä paljon parempia, jos sukeltaa kohteen viereen. Sukeltamisen harjoittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Borneossakin varmaan riittää katsomista kahdeksi viikoksi, mutta jos välilaskupaikka on Singapore tai Honkong, voisi harkita parin päivän pysähdystä siellä.